Perjantaina 18/08/1972 kello 15.30 olin ajelemassa 50 kupiikkisella
moottoripyörälläni. Noin kilometrin päässä vanhepieni
kotoa tulin risteykseen. Tien toisella puolella, vastakkaisesta suunnasta oli
tulossa rekka, joka vilkutti kääntyäkseen vasemmalle. Hän
odotteli minua, jotta pääsisin risteyksen yli. Samaan aikaan RTT
yhtiön (nykyisin tunnettu Belgacom) auto lähestyi risteystä Asetelman
mukaan minä ja rekka olimme tulossa oikealta, joten auto tulisi
pysähtyä. Mielestäni Belcagomin kuljettaja luuli, että rekka
itseasiassa odotteli häntä. Hän ei nähnyt minun tulevan
täydellä vauhdilla. Minä lensin auton konepellille ja särjin
tuulilasin oikealla kädelläni. Tästä johtuen kuljettaja ei
nähnyt mitään ja hän menetti autonsa hallinnan. Sen jälkeen
auto törmäsi puuhun ja minä olin edelleen konepellillä.
Törmäyksen voimasta minä lensin ojaan ja jäin sinne makaamaan
kädet ja jalat levällään. Kuljettaja ei edes
välittänyt minusta.
Hän vain alkoi heti huokehtia siitä että hänen vakuutuksensa
olisi kunnossa. Rekan kuljettaja veti minut ojasta ja antoi minulle elämän
suudelman. Poliisille ja lääkintähenkilökunnalle ilmoitettiin
asiasta ja he tulivat paikalle nopeasti. Lääkintämiehet laittoivat
minut lastoihin ja veivät minut läheiseen sairaalaan. Kolmen
päivän kuluttua minun tilani paheni ja minut siirrettiin neurokirurgian
osastolle.
Tilani oli epävakaa heti alusta. Kuusi viikkoa olin koomassa. Sen
jälkeen olin valveilla mutta makasin vain sängyllä silmät
avoinna niiden kuitenkaan liikkumatta, kunnes eräs vanhempieni
ystävä, pappi tuli minua tapaamaan. Hän huomasi että olin
nälkäinen ja janoinen mutta ei antanut minulle mitään. Hän
näytti minulle vesipulloa ja kysyi "Mikä tämä on
?". Hyvin hitaasti vastasin: "Jano". Sitten hän
näytti minulle appelsiinia ja kysyi jälleen: "Mikä
tämä on ?". Yhtä hitaasti kuin edelliselläkin kerralla
vastasin "Nälkä". Näin opin toisen kerran
elämässäni puhumaan. Koko ensimmäisen yön kun olin oppinut
puhumaan huusin "Leipää", koska olin nälkäinen.
Viimeiset sairaalassaolo päiväni pyysin koko ajan, että minut
kirjoitettaisiin ulos, koska luulin tämän olevan vain unta. Tahdoin
tehdä ihmiselle selväksi, että voin edelleenkin olla valmentajana
vammaisuudestani huolimatta. Tätä yritin tehdä pyöräilemällä.
-78 pyöräilin Lyon-Valence-Lyon pyörällä ilman
pyöriä.
-79 Valenvista Genttiin (Belgia)
-80 ostin pörän 18 tuuman renkailla ja kesälomalla
pyöräilin Gent-Avignon-Gent
-81 (kansainvälinen vammaisten vuosi) tein ensimmäisen Ranskan
ympäri pyöräilyni (3531 km) 34 päivässä.
-82 tein toisen Ranskan ympäri pyöräilyni (4085km) 38
päivässä. 7-22. toukokuuta
-83 pitkän matkan Hollannin ympäri. Saman vuonna 4. heinäkuuta,
aloitin kolmannen Ranskan-tour in France. ympäri matkani.
-84 pyäräilin Saksassa (4185 km).
-85 suunnittelin jälleen matkaa Saksassa, mutta keskeytin
Obergsburgissa.